Urheilukirjojen yksinäiset työparit

Vas. Karo Hämäläinen, Mika Wickström, Ossi Viita ja Ari Paunonen Urheilumuseon väistötiloissa Kalasatamassa maanantaina 24.10.2016.

Vihdoin pääsin kättelemään tutkija Ossi Viitaa ja kiittämään sekä Hymyilevästä Hanneksesta (2003) että käsikirjoituksen luvuista muutenkin kuin sähköpostissa. Ilman Viidan väitöskirjaansa keräämää Kolehmais-tietoa ei olisi romaania Lentävä suomalainen (2014).

Kiitos Viidan kutsun pääsin osallistumaan myös Urheilukirjaston ensimmäiseen lukupiiriin, joka istuttiin Urheilumuseon väistötiloissa Vanhalla talvitiellä. Sotakirjaston tiloista, entisestä makkaratehtaasta, museo palaa Olympiastadionille vasta kolme vuoden evakon jälkeen.   

Jos Viitaa voi pitää Lentävän suomalaisen "työparina", niin ilman urheilutoimittaja Matti Hannuksen taustatöitä ei olisi ilmestynyt ilmeisesti Suomen ensimmäistä oikeaan huippu-urheilijaan liittyvää elämäkertaromaania Paavo Nurmi, juoksijain kuningas (1997), jossa fiktion suuntaan mennään silloin, "kun on ollut kyse historiallisen totuuden kannalta vähemmän merkittävistä tapahtumista".   

Hannuksen osuus selvisi minulle vasta lukupiirissä, jossa oli mukana kirjan kirjoittaja, urheilutoimittaja Antero Raevuori. Uutinen Hannuksen "työparin" rooli oli aikoinaan myös Juoksija-lehden perustajalle Tapio Pekoselle, jonka toimituksessa Hannus oli töissä. Osittain tämä oman toimituksen pettäminen selittää Pekosen useamman sivun kitkerää kritiikkiä Juoksijain kuninkaasta.

Tätä taustaa valotti Juoksijan pitkäaikainen päätoimittaja ja toimittaja Ari Paunonen, jonka mukaan Pekonen oli peräti mustasukkainen Nurmesta. Turussa syntyneenä hän piti Nurmea itselleen pyhän alueena, jonne Raevuorella ei olisi ollut asiaa, ehkä ei edes luvan perästä.

"Työparin" töistä Ossi Viita kieltäytyi työttömänä tutkijana Ville Ritolan elämäkerran Suden hetkien (1997) kohdalla. Keräämästään aineistosta hän haluaa itse kirjoittaa kirjansa eikä esimerkiksi kirjailija Antti Tuuri, kuten esitettiin Ritolan kohdalla.

Mutta samanlaista mustasukkaisuutta kuin Pekolalla Nurmen takia Viidalla ei ole vaikkapa Kolehmaisen suhteen. Viidan mielestä urheiluromaani täydentää tutkimusta ja voi jopa päästä lähemmäs todellisuutta kuin tutkija tai tietokirjailija.

Jos Raevuori ei ole Karo Hämäläisen romaanin Yksin (2015) "työpari", niin ainakin Hämäläinen kiinnostui Nurmesta pidettyään esitelmän yläasteella Juoksijain kuninkaan pohjalta. "Syyllinen on paikalla", kuten Hämäläinen sanoi Vuoden urheilukirja -raadin ympärille kootussa lukupiirissä.

Ehkä enemmän kuin Nurmen yksinäisyydestä Yksin kertoo Hämäläisen yksinäisyydestä. Yksinäisyytensä hauskana ja sosiaalisena veikkona pidetty Hämäläinen kertoi huomanneensa katsoessaan jääkiekon MM-loppuottelua yksin. Sen voittanee Suomessa vain jouluaattoillan viettäminen yksin.

Romaanin rakennetta Hämäläinen suunnitteli elokuvan Amadeus (1984) Mozart-Salieri-ristiriidan pohjalta. Monologiksi käsikirjoitus kääntyi, kun Nurmen ja Ritolan riidat eivät menneet ristiin yhtä hyvin kuin elokuvassa. Vanhan miehen ääni löytyi Nurmen 70-vuotishaastattelun kohdasta, jossa sankari murtuu henkosen verran kieltäessään rahajuoksunsa omaisuutensa lähteeksi.

Paunosen lisäksi varsin miehiseen porukaan oli kutsuttu ainakin ME-juoksija Pentti Karvonen, 85, Hannu Teider, Seppo Martiskainen ja Erkki Alaja. Kun ei me nuoret, niin Volmari Iso-Hollon raittiudesta esimerkkiä ottanut ja mahahaavaleikkauksen takia itseään "puolivatsaisten" maailman parhaana juoksijana pitänyt Karvonen kertoi, kuinka dopingista päästään eroon seuraavissa olympialaisissa. Kirjeitse konstit on lähetetty myös Kansainvälisen yleisurheiluliiton puheenjohtajalle Sebastian Coelle.

Urheilumuseon blogi Tuuletuksia löytyy täältä. 

Kylmän maratonin perinne katkesi

Kylmän maratonin sijasta uskalsin
yrittää Puijonsarven lenkkiä ensimmäisen
kerran yli kymmeneen vuoteen. Kun aika ja
matkakin jäivät mittaamatta, en raportoi
sen tarkemmin suorituksestani ihailijastani
 Onnista huolimatta. Kuva: Marita Porrassalmi.

Suomessa pisimpään yhtäjaksoisesti järjestettyä juoksukilpailua ei nähdä tänä syksynä Kuopion Väinölänniemellä. Näin katkeaa Kylmän maratonin lähes yhdeksänkymmentävuotinen perinne.

Kylmää maratonia järjestäneen Kuopion Kisa-Veikkojen puheenjohtajan Jorma Starckin mukaan seurasta ei enää löytynyt juoksijoita eikä talkooporukkaa, vaikka muutama muukin on kysellyt aina syksyn viimeisen kilpailuna juostun maratonin perään.

Kylmän kelin lisäksi maratonin erikoisuuteena oli sen pituus, neljäsosa virallisestetusta keksinnöstä: 42 kilometriä ja rapia metrejä päälle. Näin ollen minäkin pääsin kerran Kylmän maratonin vähän yli kympin kisan läpi ja sain muistoksi lätkän.

Raportoin tuoreeltaan savolaiseseta suorituksestani Juoksija-lehteen, ja tarina ilmestyi jonkin verran muokattuna urheilukirjassa Kylmä maraton (2001).

Hanneksen suku suuttui kuunnelmasta

Niin tutkija Ossi Viidan kuin taiteilija Erkki Soinisen kanssa oli puhetta yhteydenottamisesta Hanneksen elossa elävään tyttäreen Helsingissä. Romaanin kirjoitusvaiheessa en halunnut ottaa yhteyttä Viidan ja Soinisen tapaamaan tyttäreen, koska samaan aikaan pelotti kirjailija Riikka Ala-Harjan romaanin kohtalo. Maihinnnousun (2012) ilmestyttyä Riikan sisko väitti tietävänsä paremmin, mitä fiktioon olisi pitänyt kirjoittaa.

Isä Jaakoppi, Martta, Alma ja Hannes häissään 1915.

Pelkoni olisivat ilmeisesti toteutuneet Kolehmaisen sukulaisten kohdalla. Siihen viittaa Hanneksen tyttären tyttären Ilse Auvisen lähettämä viesti Pekka Laasoselle, kuunnelman Lentävä suomalainen ohjaajalle ja Kuopion kaupunginteatterin johtajalle.

Kuunnelman kuunneltuaan Ilse Auvinen kirjoitti myös Facebookin julkiselle seinälleni niin, että voin lainata viestin kokonaan:

"Kuuntelin ja ihmettelin miksi fiktiivistä 'tietoa' levitetään henkilöstä, jonka elämä oli täysin toisenlainen. Mutta tämähän tuntuu olevan ajan trendi, keksitään 'totuuksia' eikä välitetä/haluta otta selvää asioiden oikeellisuudesta. Seuraavaksi varmaan Hanneksesta tehdään musta."

Laasoselle lähetyssä viestissä kuunnelman vääräksi tiedoksi tarkennetaan Hanneksen vaimon Alman siskon ikä. Viestissä Marttaa väitetään 14‒15 vuoden ikäiseksi niin, että Hannes olisikin ollut pedofiili eli lapsiin sekautuja. Kuitenkin kuunnelman ajassa keväällä 1921 Martta on 23-vuotias, syntynyt tietojeni mukaan vuonna 1898.

Se, että Hannesta palkattaisiin näyttelemän musta, viitannee televisiossa nähtyyn Mannerheim-fiktioon. Tosin yhtä fiktiota on Hanneksen sukulaisten oletus siitä, että kuunnelman tai romaanin pohjalta tehtäisiin näytelmää. Ei tehdä.

Aikoinaan tällaisilla puheilla saatiin Hanneksen patsaalle housut jalkaan Kuopiossa. Nyt uutiseksi jää, että Kolehmaisen sukulaiset eivät ole lukeneet romaania New Yorkin Lentävä suomalainen. Eikä pidäkään, jos jo kuunnelman takia joutui pahoittamaan mielensä.

Kuunnelma-arvostelu

Kuunnelmassa olympiavoittaja on aika eksyksissä

Lentävä suomalainen kertoo Hannes Kolehmaisesta New Yorkissa.

RADIO JA TV 9.10.2016 2:00

Sampsa Oinaala

"Hannes Kolehmaninen New Yorkissa vuonna 1911." Kolehmaninen po. Kolehmainen, ja kuva on vuodelta 1915. New Yorkin läpijuoksun voittokuvan taustasta kerrotaan tarkemmin täällä. 

KUOPION kaupunginteatterin ja Radioteatterin yhteistyönä toteutettu kuunnelma Lentävä suomalainen näyttää viisinkertaisen olympiamitalistin Hannes Kolehmaisen (1899–1966) surumielisessä valossa.

Juoksija tuntuu olevan eksyksissä New Yorkissa kahden naisen loukussa.

SUOMEN ja Yhdysvaltain välillä horjuvan Kolehmaisen oloa ei helpota, että hän on joutunut 1920-luvun poliittisen jakautumisen pelinappulaksi.

Sosialistit syyttävät häntä petturiksi ja "leipävallankumoukselliseksi".

JOUNI TOSSAVAISEN kirjoittama ja Pekka Laasosen ohjaama kuunnelma hakee vaikutteensa menneisyydestä.

Dramaturgia ja äänisuunnittelu eivät tarjoa yllätyksiä. Pääroolin tulkitseva Karri Lämpsä on suomalaisessa eleettömyydessään turhankin pedantti – tunnerekisteri on kadoksissa.

KUN urheilusankari lopulta päätyy palaamaan kotimaahansa, ratkaisu ei taida tehdä häntä yhtään onnellisemmaksi.

Kuunnelman voi kuunnella Yle Areenasta kuukauden verran. 

Radioteatteri liikkeellä: Lentävä suomalainen 9.10.

Kulttuuritoimittaja Emilia Cronvallin tekemä kuunnelman esittely on kuunneltavissa täältä.

Näyttelijä Tapani Korhonen (1955-2016) ehti julkaista Facebookissa tämän kuvan "Lentävän suomalaisen" ensimmäisistä lukuharjoituksista Kuopion kaupunginteatterissa 26. toukokuuta 2016. Kuva: Tapani Korhonen.

"Radioteatteri liikkeellä sarjan neljäs kuunnelma on Kuopion kaupunginteatterin ja Radioteatterin yhteistyö, Jouni Tossavaisen käsikirjoittama, Lentävä suomalainen.

Kuunnelman tarina kertoo suurjuoksija Hannes Kolehmaisen kovista valinnoista keväällä 1921. Tukholman vuoden 1912 olympiavoittojen jälkeen New Yorkissa asuneen Kolehmaisen on tehtävä lopullinen valinta Amerikan ja Suomen välillä. Omin käsin rakennetun talon, pojan ja vaimon lisäksi Kolehmaisen ratkaisua ei helpota rakastuminen toiseen naiseen.

Kuunnelman on ohjannut Kuopion kaupunginteatterin johtaja Pekka Laasonen. Äänisuunnittelu on Antti Puumalaisen.

Rooleissa: Karri Lämpsä, Sari Harju, Ilkka Pentti, Riina Björkbacka, Pekka Kekäläinen ja Mikko Rantaniva.

Tuottaja: Matti Kajander / Yle Radioteatteri

Lähetykset

• su 9.10.2016 15.00 • Yle Radio 1
• ma 10.10.2016 19.03 • Yle Radio 1"
• 
  

Tuottaja Matti Kajander kuvailee tunnelmiaan Kuopion nauhoituksista Radioteatterin "Matkaoppaassaan":

"Kävelen rautatieasemalta kohti Kuopion kaupunginteatteria. Ohitan kalakukkoleipomon ja pian olen teatterin pääovella, joka on lukittu. Kierrän rakennuksen ja takapihan amfiteatterissa onkin kova juhlinta käynnissä, ainakin siltä kuulostaa. Kävelen lähemmäksi ja näen ohjaaja Pekka Laasosen huiskivan käsillään sinne tänne. Alemmalla portaalla on lauma ihmisiä kuohuviinilasit kädessään, pian he aloittavat hurraa-huutojen sarjan. Kuunnelman ensimmäinen kohtaus on purkissa, Hannes Kolehmainen on saanut Yhdysvaltain kansalaisuuden. Tunnelma on energinen ja riemukas. Vähän jäi kalakukkokaipuuta."